keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Tää päivä tuntui taas elämältä. 

Mua hymyilyttää. 

Miten paljon hukkaan heittäisin, 
omia päiviäni ja aikaani 
murehtimalla asioita joihin en voi vaikuttaa, 
en vaikka kuinka haluaisin. 

Kun vaihtoehtona on olla onnellinen,
 jokapäivä, 
kaikesta huolimatta,
tai juuri sen kaiken takia. 


Mennä eteenpäin ja uskaltaa,
Uskaltaa olla.


maanantai 19. tammikuuta 2015

Tänään

Sata sanaa paperilla.

Kaikki pyyhitty pois, hetkessä.

Ei ole helppoa antaa itsensä olla väsynyt arkeen. 

Aiemmin en tiennyt siitä,

Että päivät voivat tuntua raskailta,

Rutiinit uuvuttavilta,

Ja ikkunasta näkyvä harmaus loputtomalta.

Huomenna hymyilen taas, 

Koska silloin on sen aika. 



---


Yhtenä yönä sairaalan lattialla maatessa, tulevaisuutta miettiessä, ahdistukset, suru ja pelot seurana, mun isäni käski mua kysyä ahdistukselta, mun oman pääni tuotteelta, koska se meinaa lähteä ja ilmottaa sille päivän.  

 Se päivä on huomenna. 

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

2015 - vuosi sopeutumiselle

Ahdistaa.

Ahdistaa vanhat kirjoitukset ja kaikki se onni ja helppous.

Meidän vuoden 2015 ensimmäinen aamu alkoi lastenosastolla ja jatkui siellä lähes tähän asti.

1.tyypin Diabetes, mun pienellä alle kaksi vuotiaalla tytölläni. Ei osattu epäillä mitään ennenkuin oltiin siinä pisteessä että raukka nukkui reilun vuorokauden tiputuksessa.



Tiedän ettei saisi valittaa, että maailma on täynnä paljon pahempaa; lohduttomampia uutisia, rankempia sairauksia, menetystä. Tää on pientä verrattuna niihin.

Mutta silti.

Loppuelämä on pitkäaika.

Ja äitinä, mua surettaa. Itken itkuja joita lapsi ei vielä osaa itkeä ja suren asioita joita toinen ei osaa vielä surra. Eikä välttämättä koskaan tulekkaan suremaan tai itkemään. Niinkuin mun isä sanoi, usein toisen sairaus on itselle isompi suru.


Tää on mulle uutta, entuudestaan lähes tuntematonta. Mitä enemmän luen mahdollisista seuraksista ja muiden vanhempien kokemuksista, sitä enemmän mua alkaa ahdistamaan.
Miksei missään kukaan kerro kuinka hyvin ja helposti kaikki on sujunut?

Vuosi 2015, sen teemana on meille sopeutuminen ja uuden opetteleminen. Parhaan hoitotavan löytäminen.

"Worrying does not take away tomorrows troubles, it takes away todays peace."