Jokapäiväisen arkisia ja silti niin tärkeitä hetkiä yhdessä

Yksi parhaista asioista on ruoanlaitto yhdessä.

Pienen apulaisen kanssa,

joka innoissaan kysyy saako auttaa.

Enkä koskaan keksi yhtäkään syytä,

miksi ei saisi.

On elämys kokeilla, rikkautta oppia

ja uteliaisuutta pitää ruokkia.

Tänään tehtiin valmiiksi ruokia alkuviikolle helpottamaan huomisen arjen alkua. 

Kokeiltiin uusia reseptejä yhdessä;

kuorittiin, pilkottiin ja maustettiin,

mietittiin maistuukohan.

Hauskinta tuntuvat olevan yrtit, jotka kasvavat parvekkeella;

Hoidetaan, kastellaan, seurataan niiden kasvua ja joita pienet sormet saavat nyppiä, 

pilkkoa ja ripotella lähes jokaiseen ruokaan.

Aamusmoothien valmistus yhdessä kuuluu meidän jokaiseen aamuun,

kun ollaan samaan aikaan hereillä. 

Pieni pörröpää paljailla varpailla,

vielä unentuoksuisena,

auttamassa marjojen annostelussa, maistelemassa,

soseuttamassa aineksia ja pyytämässä pilliä, jolla juoda.

Jokapäiväisen arkisia ja silti niin tärkeitä hetkiä yhdessä. Meille molemmille.

En ehkä olisi ennen voinut kuvitellakkaan, että mulle niin tärkeä valinta on tarjota puhdasta itsetehtyä ruokaa, joka ravitsee.

Opettaa mistä ruoka tulee,

miltä se näyttää ja maistuu,

kuinka se vaikuttaa meihin,

ja miten sitä valmistetaan.

Nauttia yhdessä olosta ruoanlaiton muodossa;

jutellen, nauraen, kokeillen.

Välittämättä siitä, että valmista on ehkä myöhemmin,

ja että sotkuista on ehkä enemmän kuin yksin tehdessä.

Lopputulosta tärkeämpää on kai matka, niinkuin monessa muussakin asiassa elämässä.

Vaikka "kiitos, kun sain auttaa - tämä on herkullista" ei ole hullumpi lause sekään.