Pienen hetken ajattelee kaiken olevan liiankin hyvin,
ja samaisessa hetkessä kaikki voi muuttua,
laittaen punnitsemaan elämää, arvojaan ja tulevaisuutta uudestaan.
Vaati kai rohkeutta luoda omannäköinen elämä. Kulkea omia ennenmäärittelemättömiä polkuja, oppien tarvittaessa purkamaan omat juurtuneet käsityksensä onnistumisesta ja menestymisestä. Jotta voi taas rakentaa ne uudelleen, siihen hetkeen sopiviksi. Pystyen taas nauttimaan, elämään tässä ja nyt.
Pienet hetket ja ilon aiheet tekee elämän ja rakentaa onnen. Ehkä epätoivottujen muutosten, elämän myrskyjen ja vaikeiden hetkien keskellä pitäisikin keskittää katseensa vain niihin.
Ihmetellä, miten taas on uusi päivä.
Kuunnella nukkuvaa lasta ja katsoa rauhaa.
Lukea kirjaa ja antaa ajatusten lentää.
Hyppiä nurmikolla ja haudata varpaat rantahiekkaan.
Kaivautua kutittamaan kikattavaa tyttöä.
Hymyillä ja nauraa.
Kaikki on kuitenkin ohimenevää. Samaan aikaan niin surullinen ja niin helpottava ajatus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti