lauantai 15. lokakuuta 2016

35. Raskausviikko

Loppusuora.
Hurjaa ajatella, että enää muutama viikko
- ja tässä talossa asuu taas kolme ihmistä. 
Kolme tyttöä.


Tällä viikolla;

- Tuntuu, että vauva on jo asettumassa lähtökuoppiin. Mikä helpottaa oloa muuten, mutta seisominen ja käveleminen on paljon vaikeampaa - mikä on tietenkin ihan loistava juttu vilkkaan kolmevuotiaan kanssa.

- Kaikki valmiina. Mikä ihana ajatus, että pienet vaatteet on kaapissa odottamassa ja kaikki muukin jo valmiina. Uudet just mun etsimät rattaat löytyi käytettynä ja odottaa nyt eteisessä käyttöönottoa. Neiti oli niin riemuissaan seisomassa seisomalaudalla ja kertomassa, kuinka siitä voi nähdä siskon. Miten ihana ajatus, että pian täällä on kaksi pientä tyttöä. Vaikka ei perhe enää ole sama asia kuin ennen, tulee tästä varmasti jotakin uutta. Uutta ja kaunista.

- Äitiysloman alku. En voi vieläkään käsittää ajankulua. Äitiysloma - tuntuu hurjalta ajatukselta. Varsinkin, kun sen kesto mun osalta on nyt aivan eri mitä sen oli tarkoitus olla. Oon intohimoinen töideni suhteen, joten saa nähdä miten sopeutuminen kotiäidin-rooliin sujuu tällä kertaa.

- Ihmisiä ympärillä, pitkiä puheluita ja suunnatonta välittämistä. Mä en voi lakata ihmettelemästä sitä suunnatonta välittämisen ja tuen määrää mitä viimeisen viikon aikana oon saanut. Mielettömän kiitollinen olo. Että vaikka en voikaan käsittää, kuinka joku voi jättää perheensä näin, vierellä seisoo joukko ihmisiä tukena. Turvaverkkona, jonka varaan hetkeksi pudottautua. Pyyteetöntä apua ja annettua aikaa. Korvaamatonta ja arvokkainta, mitä toiselle ihmiselle voi antaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti